Brexit-äänestyksen jälkilöylyt

Posted by Teemu Tiilikainen on June 24, 2016

Britanniassa kansa on äänestänyt Euroopan Unionista eroamisen puolesta. Alkujärkytyksen hälvettyä on aika pohtia kuinka eroaminen vaikuttaa Britannian kansalaisiin ja miten Suomessa voidaan ottaa tapahtumista opiksi, jottei täällä päädytä vahingossakaan vastaavaan tilanteeseen.

1. Jälkifaktuaalinen demokratia

Demokratia on rikki. Elämme nyt virallisesti jälkifaktuaalisen demokratian aikaa, jossa äänestäjiin vaikutetaan tunteita herättävillä valheilla mieluummin kuin järkeen vetoavilla faktoilla. Suomessa alhaiset äänestysprosentit ovat olleet viitteitä ihmisten demokratiaan uskomisen rapistumisesta. Tilanne ei todellakaan parane mikäli täälläkin poliitikot äänestysten jälkeen nolaavat itsensä toteamalla vaalikampanjoiden kärkien olleen valheita.

Perussuomalaisten harjoittama populismi on vielä kevyttä verrattuna Trumpin, Faragen ja kumppaneiden harrastamaan suoranaiseen valehteluun, ja se toivottavasti myös pysyy kevyenä.

On sekä suomalaisen median että poliitikkojen vastuulla pitää keskustelu asiapitoisena ja faktoihin pohjautuvana, jotta ihmiset voivat tehdä parhaita päätöksiä. Tulee myös luottaa edustukselliseen demokratiaan, sillä vaaleilla valituilla toimijoilla on yleensä paras kokonaiskuva asioista ja siten parhaat edellytykset tehdä Suomen kannalta parhaita päätöksiä.

2. Voittajat kärsivät eniten

Paljon on puhuttu sukupolvien välisistä eroista äänestyskäyttäytymisessä, mutta ennen kaikkea Brexitin puolesta äänestivät duunarit ja maaseudulla elävät “perusbritit”, koska heidän elämäänsä varjostaa taloudellinen epävarmuus ja pelko tulevaisuudesta. Juuri nämä äänestäjät ovat otollinen kohde populistisille ja tunteisiin vetoaville kampanjalauseille.

Nämä ihmiset tulevat kuitenkin olemaan juuri niitä, joihin eroamisen vaikutukset iskevät kaikkein voimakkaimmin Britannian perusteollisuuden kyykätessä investointien puutteen vuoksi. Suomessa tulee pitää huoli ettei ihmisten usko omaan tulevaisuuteen karise liikaa, ja että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi muuttaa sinne missä on mahdollisuuksia menestyä ja nauttia elämästä. Lisäksi tulee tarjota toimiva turvaverkko yhteiskunnan huono-osaisille ja huono-onnisille ihmisille, jottei kenenkään tarvitse pelätä oman tai läheisten tulevaisuuden puolesta.

3. Lopullista hintaa ei tiedä kukaan

Kun Britannia eroaa Euroopan Unionista, ovat vanhemmat ja isovanhemmat pilanneet lapsiltaan mahdollisuuden liikkua, elää ja työskennellä vapaasti Euroopan alueella. Vaikka lopulta sovitaan ihmisten ja esineiden liikkumista helpottavia sopimuksia, vaikuttaa Britannian ero välillisesti miljoonien ihmisten elämään.

Pörssikursseista näkee eron aineelliseen vaikutuksen, mutta kukaan ei tule tietämään kuinka monta menetettyä mahdollisuutta, ystävyyttä ja rakkautta menee ohi kenenkään tietämättä tai laskematta. Minä haluan vapaan maailman, jossa kaikki ihmiset voivat rajattomasti kokea uutta, tavata uusia ihmisiä ja kokeilla vapaasti rajojaan.


Suomen kokoiselle kääpiövaltiolle yhtenäinen Eurooppa ja suureen talousalueeseen kuuluminen on elinehto. Britannian eroaminen Euroopan Unionista vaikuttaa arvioiden mukaan Suomen talouteen heikentävästi kilpailukykysopimuksen verran. Suomen eroaminen talousyhteisöstä olisi katastrofi.

Britannian erolla on myös turvallisuuspoliittisia seuraamuksia. Europpan vahvimman sotilaallisen voiman poistuessa EU:n puolustusyhteisöstä tulee Suomessa vakavasti pohtia uudelleen sotilaallista liittoutumista ennen kuin on liian myöhäistä.