Tiviittorin tieto- ja viestintäteknisiä taitoja mittaavan testin testi

Posted by Teemu Tiilikainen on November 1, 2016

Sain menneellä viikolla mahdollisuuden benchmarkata Tiviittorin tieto- ja viestintäteknisiä taitoja mittaavan testin. Testin idea on hyvä ja näen sen toimivana loppukokeena, mikäli sitä käytetään esimerkiksi jonkin kurssin arviointiin, mutta yksittäisenä mittarina henkilön tosiasiallisten ATK-taitojen kartoittamiseen se ei toimi. Ymmärrän minkälaista osaamistaulukkoa testillä pyritään hakemaan, mutta omasta mielestäni nippelitietoa kyselevät monivalintakysymykset eivät sovellu tietoteknisten taitojen mittaamiseen.

Tiviittori on verkkopohjainen työkalu tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Arviointityökalun avulla pyritään selvittämään tvt-osaamisen tason ja mahdolliset täydennystarpeet eri osa-alueilla perustaidoista aina syvällisempään tietotyöosaamiseen. Tiviittorissa on kolme arviointikokonaisuutta:

  1. Tietoyhteiskunta- ja mediataidot ovat digitaalisia laitteita käyttävän ja verkossa toimivan avaintaitoja.
  2. Teknis-käytännölliset taidot -testi keskittyy hyötykäyttäjän osaamiseen.
  3. Tietotyön taidot -testi kertoo, miten sujuvasti ja monipuolisesti hyödynnät tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia työssä yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Jokainen arviointikokonaisuus on jaettu osa-alueisiin, jotta tulosten tarkasteleminen on selkeää. Esimerkiksi teknis-käytännöllisten taitojen osalta testataan ja arvioidaan erikseen tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan taidot.

– Tiviittorin esittely

Valittetavasti ATK-alan, kuten monen muunkin alan, osaamisen mittaamisen ongelmana on se, että kyseisiä alaan liittyviä taitoja on vaikea mitata luotettavasti yksinkertaisilla monivalintakysymyksillä. Sen vuoksi Tiviittorin testi ja useat vastaavat sortuvat kyselemään nippelitietokysymyksiä, joihin vastaaminen oikein tai väärin ei kuvasta tekijän ATK-taitoja. Kun tähän kontekstiin lisätään muutama heikosti asetettu kysymys ei lopputuloksesta jää paljoa juhlittavaa.

Esimerkiksi itse sain aihealueesta “Informaation haku ja hallinta” vain 40 % oikein, vaikka koen sen omaksi vahvuusalueekseni. Kysymykseen “miksi Wikipediaa ei hyväksytä luotettavaksi lähteeksi” on vaikea vastata oikein, jos oikeita vastauksia ei ole tarjolla. Hieman saivarrelen koko luotettavan määritelmä on vaikea, sillä testi ei kerro ollaanko Wikipediaa käyttämässä lähteeksi kavereiden keskiseen vedonlyöntiin vai graduun. Joka tapauksessa Wikipediaa koskee samat lainalaisuudet kuin muitakin lähteitä: Tarkista myös käyttämäsi lähteen lähteet ja arvioi perstuntumalta kokonaisuuden luotettavuus. Pätevältä vaikuttavia, mutta tieteen tekemisen kannalta täysin irrelevantteja, tutkielmia saa Kiinasta muutaman dollarin hintaan.

Wikipedia lähteenä

“Jeesuksen vittu.”

– eräs toinen käyttäjä

Tiviittorin testistä saa myös kuvan, että se on kohdennettu tietyille sovelluksille, jolloin vastaamiseen vaikuttaa jos on käyttänyt jotain muuta vastaavaa sovellusta. Toisten sovellusten “oletusasetuksissa” voi olla aivan muita valintoja kuin mitä Office-tuoteperheessä, joten kysymykset valikoista ja niiden sisällöistä on merkityksetöntä knoppitietoa. Tärkeämpää olisi pyrkiä mittaamaan ohjelmistojen käyttötaitoja sekä niiden taitojen soveltamista eri työkaluihin.

Olen huomannut oman työurani aikana haastatellessa ja arvioidessa muiden ihmisten taitoja, ettei edes kahden tunnin face-to-face -haastattelussa saa aivan kaikkia kiviä käännettyä henkilön osaamisesta. Tiviittorin testissä oli paljon hyviäkin kysymyksiä, erityisesti tietoturvaan ja verkkotyöskentelyyn liittyvät kysymykset, mutta kokonaisuus jätti kuitenkin paljon parantamisen varaa.

Tämän arvioinnin voi myös ottaa katkeran nörtin avautumisena, koska hän ei tiedä mikä seuraavista ei liity tulostimen asetuksiin: 1) tulostimen valinta, 2) paperin asemointi vai 3) tulostettavien sivujen määrä. All in all: Alla on nähtävissä ikänsä ATK:n kanssa pyörineen, 6 vuotta koodausta tehneen ja nykyisin teknisenä arvioijana toimivan henkilön pisteet.

Tiviittorin tulokset