Miehittämättömät lennokit Horneteja korvaamaan?

Posted by Teemu Tiilikainen on February 1, 2017

Postausta pukkaa pitkästä aikaa. Aiheena tänään on Puolustusvoimien hävittäjähankinnat ja se miksi nykyisiä monitoimihävittäjiä ei ole vielä järkevää korvata miehittämättömillä lennokeilla. Aihe on herättänyt omassa tech-orientoituneessa kaveripiirissä paljon keskustelua, ja vaikka ihailen useiden ystävieni positiivista tulevaisuudenkuvaa autonomisten lentolaitteiden osalta, on monia syitä miksi miehittämättömät lennokit eivät vielä korvaa miehitettyjä hävittäjiä.

Yksi syistä on yksinkertaisesti se, että ihminen tulee vielä pitkään olemaan huomattavasti parempi sensori ja päätöksentekijä kuin tekoäly, joten tunnistamista ja päätöksentekoa hävittäjissä ei voi vielä ulkoistaa koneille. Maasta käsin tehtävää tunnistamista puolestaan haittaa huonot tietoliikenneyhteydet. Pelaajat valittavat jo 100 millisekunnin latenssista pelin aikana, joten voitte vain kuvitella kuinka jopa useiden sekuntien viive vaikuttaa lennokkiohjaajan toimintaan. Käytössä oleva kuvayhteyskään ei varsinaisesti tule HDMI-kaapelia pitkin ja on altis häirinnälle, joten tunnistaminen kuvayhteyden kautta voi olla erittäin haastavaa.

Suurten muutosten ja kehitysaskelten ajassa monesti ajatellaan, että jokin teknologia on jo aivan huulilla, vaikka todellisuudessa sen kehittämiseen menee vielä kauan. Jotta miehittämättömät ja autonomiset lentokoneet voivat edes jollain tasolla korvata miehitettyjä lentokoneita, täytyy tapahtua merkittäviä askelia ainakin kolmella eri taholla:

1) Lentäminen
Edes tavararahti ei vielä lennä itsenäisesti, joten ollaan vielä todella kaukana siitä, että esimerkiksi matkustajaliikenne kulkisi ilman lentäjiä, saatika sitten kone täynnä aseita. Itsenäistä lentämistä tarvitaan ohjatuissa lennokeissakin silloin, kun yhteys maassa olevan lentäjän ja lennokin välillä katkeaa.

2) Taktinen tehtävien suorittaminen
Eli adaptoituminen nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Lennokin tulisi osata itsenäisesti havaita muuttuneet olosuhteet ja mukautua niihin, jopa osata toimia vastoin annettuja ohjeita.

3) Aseiden käyttö
Koneen tulisi osata ampua oikeaa kohdetta, oikealla aseella, oikeaan aikaan ja kaikkein tärkeimpänä oikeista syistä.

Esimerkiksi -99 Serbiassa NATOn hävittäjät olivat suorittamassa pommitustehtävää tutka-asemaa vastaan. Tehtävä eteni muuten suunnitelmien mukaan, mutta pommien laukaisun jälkeen kohteen ulkomuoto selkeni lentäjille, ja he huomasivat olevansa pommittamassa paikallista kirkkoa. Kirkon torni oli tiedostelutietojen perusteella identifioitu tutka-asemaksi, jonka epäiltiin sijaitsevan alueella. Lentäjät arvioivat tilanteen uudelleen ja ohjasivat pommin kesken lennon läheiselle pellolle, välttäen riskin turhista ihmisuhreista. Ollaan vielä todella kaukana siitä, että tekoäly osaisi adaptoitua tilanteeseen kyseisellä tavalla.

Itsenäisesti ja ohjatusti lentävien lennokkein kustannukset eivät myöskään vastaa sitä, mitä monet ihmiset luulevat niiden olevan. Monesti verrataan vain lennokkien ja lentokoneiden yksikköhintaa, mutta ei oteta huomioon muita laitteiden käyttökustannuksia. Semi-autonomiset ja etäältä ohjattavat lennokit vaativat kalliita hallintajärjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä, joiden ylläpidon huomioon ottaen jopa yksinkertaiset lennokit ovat jopa kalliimpia kuin miehitetyt lentokoneet.

Suurin osa lennokeista on myös halpoja, koska ne on tarkoitettu vain yhteen yksinkertaiseen tehtävään. Siten on onnistuttu pitämään niiden yksikköhinta alhaisena. Jos lennokeista tehdään yhtä monikäyttöisiä kuin esimerkiksi nyt käytössä olevasta F/A-18 -hävittäjästä, nousee sen yksikköhinta todella korkeaksi johtuen kalliiden havainnointivälineiden ja tietokoneiden tarpeesta.

diner-triangle

Halvimmat lennokit tottakai kalpenevat ominaisuuksissa moderneille monitoimihävittäjille ja melkein tuovat mieleen jenkki-dinereista tutun kuvion (yllä). Yhteen saattaa saada riittävän aselastin, mutta nopeus jää alle puoleen äänennopeudesta. Toisen saattaa saada kulkemaan lähes 20 machia, mutta ne ovat kertakäyttöisiä ja maksavat 50 miljoonaa kappale.

Lennokeista ei ole vielä taistelemaan ilmaherruudesta. Nykyisellään niitä käytetään lähinnä vain alueilla, joilla vastustajan ilmapuolustus on joko tuhottu kokonaan tai on muuten olematonta, ja silti lennokkeja tippuu kuin kärpäsiä. Ilmaherruuden säilyttäminen tai ainakin sen uskottava puolustus on kuitenkin nykyaikaisen sodankäynnin kulmakivi. Esimerkiksi niin kauan kun Ruotsin puolustusvoimilla on käytössään tuplasti enemmän moderneja hävittäjiä kuin Suomella, voidaan puheet heidän heikommasta iskukyvystä heittää romukoppaan, oli sodanaikainen miesvahvuus mitä hyvänsä.

Sotavälineisiin pätee robotisaation osalta samat säännöt kuin muillakin aloilla: Toistuvat rutiinitehtävät tullaan automatisoimaan ensin. Siksi lennokeillakin on ja tulee olemaan oma roolinsa sodankäynnissä, muun muassa tiedustelutehtävissä. Suomen puolustusvoimien hävittäjien korvaajaksi niistä ei kuitenkaan vielä ole.