Kaikki koodaa(?)

Posted by Teemu Tiilikainen on September 25, 2018

Kun puhutaan digitalisaation vaikutuksesta työelämään, herää usein kysymys tarvitseeko kaikkien osata koodata? Jos tarkastellaan koodaamisen historiaa, niin 1960-luvulla koodaamisella tarkoitettiin reikien tekemistä paperilapuille, joilla sitten ohjailtiin tietokonetta. Data oli konkreettista ja käyttäjän tuli ymmärtää tietokoneen toimintaa todella hyvin saadakseen järkeviä tuloksia koneesta ulos.

1980- ja 90-luvuilla data siirtyi pikkuhiljaa magneettilevyille ja sen käsittelystä tuli helpompaa. Kodaamista suoritettiin ihan oikeilla ohjelmointikielillä, mutta järkevien tuloksien saaminen vaati vielä tietokoneiden ymmärtämistä. 2010-luvulla koneiden ymmärtämä abstraktiotaso on noussut jo niin suureksi, että käytännössä ohjelmoinnista sen suuremmin ymmärtämätön ihminen pystyy kirjoittamaan selkokielisiä lauseita, jotka tietokone ymmärtää ja suorittaa. Koneiden ymmärtämän abstraktiotason nousu tarkoittaa, että tulevaisuudessa kaikki osaavat koodata, eikä järkevien tuloksien saamiseksi tarvitse ymmärtää ohjelmoinnista juuri mitään.

Internetsivujen luominen 2000-luvulla
Internetsivujen luominen 2000-luvulla

Usein kun puhutaan koodaamisesta niin ihmiset oikeasti haluavat osata tehdä internetsivut, ja se toimii hyvänä esimerkkinä abstraktiotason noususta: Vielä 20 vuotta sitten internetsivut täytyi luoda itse editoimalla HTML-tiedostoa editorilla ja siirtää käsin FTP-yhteyden yli itse hankitulle palvelimelle. 10 vuotta sitten tuli CMS-järjestelmät kuten WordPress, joiden asentamiseen riittää yksinkertainen ymmärrys ATK-järjestelmistä ja kokemus sisällän ja ulkoasun muokkaamisesta vastaa tekstinkäsittelyohjelmaa. Nykyään löytyy sovelluksia kuten wix.com tai SquareSpace, joiden kautta jokainen osaa rakentaa ammattimaisen näköiset sivut drag-n-drop -työkalun avulla, ilman minkäänlaista ohjelmointitaitoa.

Internetsivujen luominen 2020-luvulla
Internetsivujen luominen 2020-luvulla

Suurin pullonkaula tietokoneiden käytössä ei ole vajaa koodamistaito, vaan henkilön oma uskalluksen ja uteliaisuuden puute. Voit antaa itsellesi etumatkaa digitaalisessa ympäristössä, kun uskallat testailla uusia palveluita ja työkaluja. Tietokoneet eivät hajoa, vaikka joskus painaisit väärää nappia.

Älä välitä kodaamisesta, vaan välitä ohjelmallisesta ajattelusta. Siitä mitä data on ja miten sitä käsitellään. Vaikka usein sanotaan datan olevan uusi öljy, se ei pidä paikkaansa. Data ei kulu käyttämällä ja sitä voi luoda aina vain lisää. Tietotyö-organisaatiossa suurin pullonkaula on datan liikkuvuus, ja monesti organisaatioissa dataa säilötään kuin öljyä, mutta sen ei anneta virrata vapaasti, minkä vuoksi informaatio ei saavuta niitä jotka sitä tarvitsee, ja siksi siitä ei osata tehdä johtopäätöksiä.

Tietotyöläinen menee hukkaan liukuhihnalla, joten jos sinusta tuntuu että teet turhia ja toistuvia työtehtäviä, kuten datan manuaalista käsittelyä, siihen on todennäköisesti jo keksitty valmis ratkaisu. Käytä hetki aikaa selvittämään tilannetta, ja vaikka maksaisit 100 euroa valmiista palvelusta, se on sen arvoista jos säästät sillä muutaman tunnin työaikaa.

Tärkeintä on uskaltaa haastaa ympäristöäsi, olipa kyseessä sitten ammatti-identiteetti, vallitsevat käytänteet tai ryhmäpaine. Vaikka jotain on aina tehty tietyllä tavalla, se ei tarkoita että se on paras keino.


Teksti on kirjoitettu Tradenomiliiton LevelUp! -seminaarissa pitämäni Kaikki koodaa -esityksen pohjalta.