Tulevaisuuden työelämä

Posted by Teemu Tiilikainen on September 30, 2018

Miten digitalisaatio tulee muuttamaan työelämää?

Kun puhutaan digitalisaation vaikutuksesta työelämään, herää usein kysymys tarvitseeko kaikkien osata koodata? Kun tarkastellaan koodaamisen historiaa, niin 1960-luvulla koodaamisella tarkoitettiin reikien tekemistä paperilapuille, joilla sitten ohjailtiin tietokonetta. Data oli konkreettista ja käyttäjän tuli ymmärtää tietokoneen toimintaa todella hyvin saadakseen järkeviä tuloksia koneesta ulos.

1980- ja 90-luvuilla data siirtyi magneettilevyille ja sen käsittelystä tuli helpompaa. Kodaamista suoritettiin ihan oikeilla ohjelmointikielillä, mutta järkevien tuloksien saaminen vaati vielä tietokoneiden ymmärtämistä. 2010-luvulla koneiden ymmärtämä abstraktiotaso on noussut jo niin suureksi, että ohjelmoinnista sen suuremmin ymmärtämätön henkilö pystyy kirjoittamaan esimerkiksi Robot Frameworkillä selkokielisiä lauseita, jotka tietokone ymmärtää ja suorittaa. Koneiden ymmärtämän abstraktiotason nousu tarkoittaa, että tulevaisuudessa kaikki osaavat koodata, eikä järkevien tuloksien saamiseksi tarvitse ymmärtää ohjelmoinnista juuri mitään.

Register without service
  Navigate to register page
  Verify year of birth is not asked
  Fill and submit register form
  Verify registration is completed
  Confirm account
  Login right after registration
  Verify that marketing permission is given in my account

Robot Framework esimerkkikoodia

Mistä kuitenkin tarvitsee välittää, on ohjelmallisesta ajattelusta. Siitä mitä data on ja miten sitä käsitellään. Vaikka usein sanotaan datan olevan uusi öljy, se ei pidä paikkaansa. Data ei kulu käyttämällä ja sitä voidaan luoda aina vain lisää. Öljy on teollisen ajan tuottavuuteen liittyvä termi, ja data puolestaan tietotyöajan. Tietotyö-organisaatiossa suurin pullonkaula on datan liikkuvuus, ja monesti organisaatioissa dataa säilötään kuin öljyä, mutta sen ei anneta virrata vapaasti, mikä vaikeuttaa datajalostamoiden perustamista ja kehitystä.

Tulevan työelämän tietotyöläinen menee hukkaan liukuhihnalla. Asiantuntijatyötä tekevän henkilön tulisi keskittyä ongelmanratkaisuun eikä automaattiseen datankäsittelyyn, visualisaatioiden tulkintaan eikä niiden luomiseen. ATK:ta varten meillä on ollut koneita jo useita vuosikymmeniä. ATK:n hyväksikäyttöä vaikeuttaa kuitenkin nykyiset kankeat käyttöliittymät, kuten näppäimistöt tai kännykät. Kun tulevaisuudessa koneita pystyy ohjaamaan suoraan ihmisen hermostoon yhteydessä olevan rajapinnan avulla, helpottuu datankäsittely ja vastausten etsiminen huomattavasti.

Mitä tulevaisuuden työelämä tuo tullessaan?

Tulevaisuuden ennustaminen on erittäin hankalaa. Usein ihmiset yliarvioivat riskejä ja muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioivat niitä pitkällä aikavälillä. Kehityksen nopeutta on hankala arvioida, koska kehitys on kehittynyt teollisen vallankumouksen jälkeen exponentiaalisesti.

Kaikki kehitys on lähtökohtaisesti hyvää, mutta yhteiskunnan pelisäännöt huolestuttavat: Pysyykö poliittinen päätöksenteko yhteiskunnan matkassa? Tuhoaako digitalisaatio perinteisen keskiluokan? Jääkö jäljelle vain matalapalkkaisia palvelualan töitä, sekä korkeaa koulutustasoa ja erikoistumista vaativia korkeapalkkaisia asiantuntijatöitä? Kamppaileeko suomalainen jatkossa samoista töistä bangladesilaisten kanssa?

Moniin näihin kysymyksiin voidaan jo nyt vastata kyllä.

Gig economy ja alustatalous on juttu jo nykyään. Tulevaisuudessa ei enää vietetä kultakellolla palkittavaa uraa yhdessä firmassa, eikä tulevaisuudessa enää liene ammatteja siinä mielessä kuin ne nyt ymmärrämme. Myös työpaikan käsite kiinteänä rakennuksena ja ainoana paikkana, jossa työtä voidaan tehdä, on jo nyt historiaa. Työelämän lainsäädännön tulee vastata todellisuutta ja mahdollistaa nämä asiat, sillä kun kuilu kasvaa säännellyn alan ja asiakkaiden tarpeiden välillä, sääntelyä aletaan kiertää markkinoiden toimesta.

Sosiaaliturvan tulee myös muuttua. Verkossa ja verkostoissa tapahtuva ansainta kestää yhden tulonlähteen menetyksen paremmin kuin perinteinen teollisuuskaupunki yhden paperitehtaan siirtämisen Indonesiaan. Perustulossa on paljon potentiaalia, ja se vaikuttaa vääjäämättömältä polulta kulttuurintuotannon desentralisoitumisen, työvoiman ja työnteon tarpeen vähenemisen ja koneellistumisen aiheuttaman “työttömyyden” vuoksi. Perustulo vapauttaa ihmiset tuottamaan arvoa yhteiskunnalle itseään miellyttävällä tavalla.

Teesit tulevaisuuden työelämään?

Valmistaudu siihen että opiskelet koko elämäsi. Tulevaisuudessa muutos on ainoa pysyvä asia, ja sinun tulee olla valmis mukautumaan siihen. Korkeakoulutkin taistelevat globaaleilla markkinoilla, mikä onneksi mahdollistaa Stanfordin kursseille osallistumisen vaikka Kittilästä käsin.

Opiskele oppimista. Uusia konteksteja helposti haltuun ottava henkilö on tulevaisuuden työelämässä kova tekijä. Uuden oppimista vaikeampaa monesti on kuitenkin poisoppiminen. Tulevaisuuden onnistuja on oppinut myös luopumaan jostain aiemmin oppimastaan.

Kasvata sosiaalista pääomaa. Me luotamme ihmiseen jonka tunnemme ja kenen taidot tiedämme. Verkostoitumisesta puhutaan paljon, ja silti sen merkitystä monesti aliarvioidaan. Vaikka työskentelisit paljon verkossa, tarvitset silti verkostoa.

Uskalla unelmoida. Tulevaisuuden unelmatyöpaikkoja ei enää löydetä, ne luodaan.


Teksti on kirjoitettu PolkuES 2018 -tapahtumassa pitämäni Tulevaisuuden työelämä -puheen pohjalta.